sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Joulun aikaan 2017

Joulutunnelmaa haimme jälkeläisteni kanssa pikavierailulla Tallinnan vanhasta kaupungista.
 
 
 
Loviisan joulukotien tunnelma ei koskaan petä.
Kuninkaanlampi:
 


Villa Limppu:
 


Kissan unelma: Villa Limpun kodinhoitohuoneen lämmitetty lattia!
 

 
Pitkänpöydäntalo:
 

Helgas piparkakkutalona:
 

Villa Armas:
 

 
Voiko joulunaika kauniimmin alkaa kuin päästä laulamaan Hoosiannaa Loviisan kauniiseen kirkkoon. "Uskomme vahvista, luo tiellemme valoa, Johdata elämään rikkaaseen, rauhaan ja hyvyyteen."
 
 
6.12.2017 Suomi täytti 100 vuotta monine hienoine juhlallisuuksineen. Kauppatorilla olin Olivian kanssa katsomassa juhlavalaistusta, 100 Suomen lipun nostoa ja pientä ilotulitusta ja laulamassa Maamme-laulua.
 
 

 
Joulukuun suurimmat juhlat olivatkin sitten tyttären 40- ja tyttärentyttären 18-vuotisjuhlat. Juhlien teemana oli Hollywood glamour. Onnea ihanaiset!! 
 


 
Saatiin otettua 4 polven kuva, vanhin on lyhyin ja nuorin pisin.


 

Syksy 2017

Puolen vuoden siirtymävaiheen elämässä aloitti kuukauden kesälomasijaisuus Helsingin Sanomatalon siivouspäivystäjänä.
 
 


 

 
Siivoustyön hyviä puolia on se, että pääsee näkemään paljon sellaisia paikkoja, joita ei muuten näkisi. En lakkaa ihastelemasta näitä vanhoja rakennuksia ja niiden lattiamosaiikkeja, upeita portaikkoja ja paneeleita, joita 5 kuukautta siivoilin.
 
 

 



 

 

 
 

 
Enpä ole ennen käyttänyt näin hienoa, pehmustettua hissiä.
 
 
Erään firman joulukattaus.
 
 
Sanomasäätiön museon näyttelyistä:
 
 



Eräässä toimistossa oli ihana erkkeri, jossa pitkin syksyä istahdin pyytämään  suojelusenkeleiltä apua moniin muutoksiin ja asioiden hoitoa elämän matkalla. Kaikkeen pyytämääni olen avun saanut ja elämä alkaa taas hymyillä. Uusi työ (EasyHomes Helsinki) ja uusi koti on löytynyt ja moni muukin asia järjestynyt, suorastaan hämmästyttävällä tavalla.

 

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Kesä 2017

Kevät oli viileä ja kesä on ollut tuulinen, sateinen, mutta onneksi sentään monena viikonloppuna jopa helteinen. 
Kesä on kypsyttänyt luontoa...





Jopa kirsikkapuun tynkä on kypsyttänyt pari kirsikkaa.


Ja tietysti mansikoita. Oman pihan taimista ei paljon enää tule.


Niinpä piti käydä lähitilalla poimimassa lisää. Ai, tuo suklaakakun pala?? Mansikkatarhassa oli uusi, pieni kahvila vanhassa riihessä, joten olihan sitä ostettava jotain "selkälääkettä".


Meillä on tähän asti ollut oma kaivo, mutta tänä kesänä talo oli liitettävä myös kunnan vesijohtoverkostoon.




Olivian tekemä ihana kesäateria. Tällaista voisin syödä joka päivä.


xxxxxxxxx

Sitten tuli heinäkuun viimeinen päivä, viimeinen virallinen asuinpäiväni tässä talossa, 13 vuoden ja 8 kuukauden jälkeen. Toukokuussa laitoimme avioeron vireille ja elokuun alusta asun väliaikaisesti äitini luona Espoossa kunnes saan hankittua uuden kodin, niinikään Espoosta. 



 31.7. oli myös viimeinen työpäiväni sekä Strandissa ja että Kodin Tavaratalossa (ajokortittomana en pysty käymään Inkoossa töissä muualta). Lähtiäisiksi sain hauskan samantyyliset, mieluisat läksiäislahjat.


Samana iltana hämmästelin kun kissat, jotka kesäisin viihtyvät yöt ulkona, tulivat iltakymmeneltä pihalle. Kun ensimmäisen kerran avasin oven, kuului jostain läheltä särkyvien ikkunoiden ääntä. Luulin sitä ensin ilkivallaksi, mutta hetkeä myöhemmin kun avasin oven toiselle kissalle, kuului rätinää, jonka tajusin tulen ääneksi. Kävelin tontin nurkalle ja näin, että vähän matkan päässä oli talo ilmiliekeissä. Ambulanssi oli jo paikalla ja paloautoja tuli 6-7. 


Tulipalo oli järkyttävää katseltavaa, kukaan ei tuntunut tietävän, oliko omistajan perhe vielä talossa; onneksi ei ollut ja henkilövahingoilta vältyttiin. Palokunta sai hienosti tulen hallintaan niin, ettei se levinnyt ympäristöön, edes lähipuut eivät tuntuneet syttyvän vaikka liekit löi korkealle ja kipinät lenteli. Tulipalo tuhosi talon täysin.



xxxxxxxxxxxx
Tavaroita pakatessani ja hävittäessäni, laitoin osan säilyttämistäni kuivatuista ruusuista Miiru-kissan haudalle.  

Näkemiin Inkoo.