Suuren Snadin antia

Ihana messuviikonloppu takana, yöpyminen äidin luona, kymmeniä ja taas kymmeniä samanhenkisiä myyjiä messuilla. Tässä osa omaa pöytääni

 

 

 

 Nautin niin siitä messutunnelmasta kun kaikkia kiinnostaa samat aiheet, juttua riittää tunnista toiseen niin toisten myyjien kuin asiakkaidenkin kanssa. Hiljaisina hetkinä (joita messuilla oli yllättävän vähän) pääsee kurkistelemaan muiden pöytien upeita houkutuksia.

 Nukke-ja Nallemarkkinoiden annin lisäksi Suuressa Snadissa pääsi ihailemaan myös miniasuntomessujen kauppakujaa, jossa oli parikymmentä erilaista puotia, torikojua ja kauppaa, kuten tämä joulukauppa:

 

 

Näytteillä oli myös Kauniaisten nukkekotikerhon nurkkauksia:

 

 

 

 

Minipöytäasetelmista taas olisi pitänyt valita paras - en minä osannut. Miten olisin osannut laittaa paremmuusjärjestykseen esimerkiksi tämän huikean kattauksen...

 

 

...tai tuon taidokkaan viulunrakentajan pöydän? Tai suloisen peilipöydän? Tai...?

 

Pienoisrautatieosastoilla näin ihania pieniä, siis todella pieniä, rintamamiestaloja...

 

 

...ja hyviä maisemointi-ideoita.

 

 

 

Olin siis myymässä, mutta tietysti myös ostamassa. Pitkään sai ostoksiaan valita ja monta aarretta jäi vielä pöydille. Gepettolta ostin pienet kärryt (itse asiassa Lundby-kokoa eli "liian pienet", Ruusulinnan pihalle, mutta ihastuin tuohon pieneen kokoon), Juonettarelta pieniä metallisirkkoja ja Karoliinan Kostyymeista ihania kankaita.

 

 

Erja Helanderilta ostin kauniin korutelineen, se on aivan selvästi tulevan Minivilla Rothschildin madamen omaisuutta.

 

 

Nämä ovat sitten Todella Pieniä aarteita: Mirka Salomaalta 4 mm pitkiä pyykkipoikia, joltain Päijät-Hämeen Nukkekotiharrastajien pöydältä 6 mm pitkät mittalusikat , pikkuruinen likainen rätti (kaikkea sitä minikoossa ostetaan ja myydään!!) Teija Salmiselta ja huikea Mrs Who's Craftsin 9 mm korkea punainen mariskooli. Kaikki tulevat Rauhankadun taloon, keittiöön, olohuoneeseen ja pihan pyykkinarulle. Lisäksi ostin Aviksen Pajan pieniä kullanvärisiä solkia, jotka eivät näy kuvassa.

 

 

Kiitos kaikille Suuren Snadin järjestäjille, kanssamyyjille ja suurelle joukolle mukavia asiakkaita.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suuri Snadi

Tervetuloa kaikki joukolla viikonloppuna Vantaan Myyrmäkeen Energia Areenalle monipuoliseen pienoismallitapahtumaan.

 

 

Olen siellä myymässä minäkin, Nukke- ja Nallemarkkinoiden puolella, osasto N1/10. 

Uusia laukkumallejani

 

 

Ja vaikka linnut ovat jo lähteneet etelään, voi ensi kevääseen varustautua lintupöntöllä.

 

 

Tervetuloa!

 

 

 

Nähtävää

Pari viikkoa sitten käytiin viikonloppureissulla Tampereella, ennenkaikkea Vapriikissa katsomassa huikeita Terrakotta-armeijan sotilaita ja Kiinan keisareiden aarteita. Uskomattomia teoksia, säilyneet kautta ajan.

 

 

Vapriikissa on muitakin näyttelyitä, esimerkiksi "Aika leikkiä", jossa oli mm.nukkekotiesineitä kuten tämä Birger Hahlin kalusto vuodelta 1918.

 

 

 

Pienoismalli "Tampere keskiviikkona 1.10.1890"

 

-------

 

Syksyllä on ollut niin kauniita iltoja ja aamuja. Pari päivää sitten kuvasin töissä ikkunasta kaunista auringonnousua ja aamusumua, auerta, joka ilmestyi kuin putkesta puiden takaa merelle. Ruotsin kielen "sjörök" kuvaa sitä osuvasti.

 

 

Iltaisin on ollut kauniita auringonlaskuja, jotka luovat maagisen valon.

 

 

 

 

Syksy ja synttärit

Kumpi on syksyssä mukavampaa, ruska vai synttärit? Ruska on ollut niin kaunis tänä syksynä, vain punainen väri puuttuu. Johtuuko se siitä, ettei ole ollut pakkasia (paitsi yhtenä aamuna töihin lähtiessä)? Koko maailma on nyt niin ihanan keltainen, lehdet puussa ja maassa, kasvien lehdet ja aurinko. Ihana, lämmittävä aurinko. Oli aika erikoista alkuviikosta vielä ripustaa pyykkejä ulos kuivamaan kun maassa oli samaan aikaan kasoittain lehtiä.

 

 

TV-ohjelmista voi olla lapsille monenlaista hyötyäkin. Katselimme Junior Master Chefiä ja Olivia inspiroitui kesken ohjelman tekemään marenkeja ja niinpä saimme makupalaksi annoksen, jossa oli Hermanni-kakkua, vaniljakastiketta, marenkia ja banaania. Ja taisi siellä alla olla rusinoitakin. Nam!

 

 

Sarjassa Kissojen Asentoja: me katsomme televisiota ja Artturi nauttii olostaan turvallisessa "pesässä".

 

 

Viikko sitten täytin taas 28 vuotta - tai vähän enemmän. Viikko pari sitten, kylmänä päivänä näin läheisessä Kodin Tavaratalossa ihanan peitteen ja synttärin kunniaksi kävin ostamassa sen itselleni. Hehkuvan punaiseen kuningattaren viittaan on ihana kääriytyä viileinä iltoina.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voitto kotiin!

Niin se kesä meni ja nukkekotinäyttely Lohjalla päättyi. Muistoksi siitä jää ainakin kunniakirja:

 Länsi-Uusimaa -lehti 30.9.2013:

SUURKIITOS kaikille Ruusulinnaa äänestäneille!!

XXXXXXXXX

Olivia sai luokkakaveriltaan tällaisen hoidettavan: "Älä tapa Hermannia. Hermanni on ystävyyskakku, joka ei ole rahalla ostettavissa: sen voi saada ainoastaan lahjana. Hermanni perustuu luonnonmukaiselle hiivaprosessille ja se valmistuu kymmenessä päivässä. Älä laita Hermannia jääkaappiin vaan pidä se huoneen lämmössä. Älä myöskään laita Hermannin päälle kantta vaan peitä se esim. pyyheliinalla." 

Kymmenen päivän ajan Olivia sitten ohjeiden mukaan vuoroin hämmensi Hermannia "Hermanni haluaa liikuntaa" ja vuoroin syötti "anna hänelle 2,5 dl sokeria, 2 dl maitoa, 2 dl verhnäjauhoja". Yhdeksäntenä päivänä Hermanni jaetaan viiteen osaan, joista yksi jätetään itselle ja muut annetaan kavereille. Olin varma, että lopputuloksena on homehtunut läjä puuhellan nurkassa, mutta ei. Viimeisten lisäysten (mm.omenaa raasteena, rouhittua suklaata ja pähkinää) ja paistamisen jälkeen tuloksena oli herkullinen ja upea kakku. Enpä ole moisesta Hermannista ennen kuullut, mutta oli ilo tutustua.